PUUKOISTA

JA

PUUKKOPERINTEESTÄ


Puukko on ollut suomalaisen miehen
monitoimityökalu vuosisatoja.

Puukosta

Puukko on ollut suomalaisen miehen yleisin käyttöesine entisaikaan. Se on yksiteräinen, tavallisesti suorahamarainen veitsi, jonka ruoto eli kara on upotettu noin terän pituiseen päähän. Suomalaisen puukon esikuvana lienee ollut alasaksalainen pook-niminen pistoase, josta aikojen kuluessa on kehittynyt arjen töissä tarvittava käyttöesine. Puukko on kuulunut tavallisesti miehen työvarusteisiin, mutta esihistoriallisella ajalla myös naisten varusteisiin kuului mm. Savossa ja Karjalassa omat rintaketjussa roikkuvat puukkonsa. Puukkoon kuuluu myös nahkainen tuppi, joka usein on koristeltu kohopainantein ja metalliheloilla.

Puukon tarpeellisuudesta ja tärkeydestä arkipäivän töissä ja miehen tuntomerkkinä on säilynyt monia, usein karujakin sananlaskuja, kuten

Puukolla ei oo muuta käyttyä ku miestappo ja hampairen kaivelu.

Jos et muuta pahhuutta ehri tehdä, pistä puukolla selekähän.

Pirä poika huolta, ettei puukkos veriuras veri ehri kuivua.

Tupeksista mies tutaan (tuppipuukosta mies tunnetaan)

Puukostaan mies tunnetahan, nainen naamavärkistä.

Tee mitä teet, mutta pistä ensin kunnolla puukolla.

Ensi tulee terävää ja kovaa ja sitten vaan kovaa.

Terävä tekevän ase, tylsä veitsi tyhmän miehen.

Tomeran töissä tuppi panee viipan vaapan.

Tylsä kun Tyrnävän Tanelin tuppipuukko.

Puukko o tekijäsä näköönen.

Pirä puukkos täyres teräs.


Puukko on välttämätön käyttöesine kala- ja eräretkillä.

Puukko on monikäyttöinen esine, jota voidaan nykyisin käyttää

* työvälineenä ja aseena metsästysretkillä

* ruokailuvälineenä

* taide-esineenä

* lahjana

* koristeena

* keräilykohteena

* miehuuden merkkinä

* väkivallan symbolina

Tommi-puukko

Tommi-puukko on yksi kuuluisimpia Kainuun käsityötuotteita. Puukkomallin kehittäjänä voidaan pitää hyrynsalmelaista seppä Kalle Kerästä, joka eli vuosina 1844 - 1912. Hän kävi nuorena miehenä sepän töissä Etelä-Suomessa Fiskarsin tehtaalla ja oppi siellä mm. puukonterien öljykarkaisun ja monia muita puukon tekoon liittyviä taitoja.


Tommi on tunnetuin kainuulainen puukkomalli.

Tommi-nimen Keränen antoi kehittämälleen puukolle Fiskarsin silloisen hienotaospajan johtajan Thomas Woodwardin etunimen mukaan. Tarvittavat opit saatuaan Kalle palasi takaisin kotikonnuille Hyrynsalmelle ja ryhtyi takomaan Tommi-puukkoja. Hän teki ensimmäiset Tommi-puukkonsa Oravivaaran Mustalahden talossa noin vuoden 1870 tienoilla. Tästä puukkomallista tuli Ylä-Kainuussa hyvin suosittu. Kalleakin ryhdyttiin kutsumaan tämän jälkeen Tommiksi. Nimitys lienee johtunut myös siitä, että Kalle saattoi pienessä hiprakassa ollessaan kehaista olevansa Tommi. Aikojen saatossa Tommi-yleispuukosta on kehitetty monia erilaisia malleja, kuten arkitommi, jääkäritommi, tuplatommi, akkaintommi, junkitommi ja kolmitommi eli puukkoryväs sekä juhlatommi, Kainuun puukkojen kuningas.

Setti Keränen - tunnetuin Tommin takoja

Tunnetuimpia Tommin takojia Hyrynsalmella ovat olleet seppä Alpo Moilanen ja kyläseppien tunnetuin takoja Setti Keränen (1892-1989), joka takoi puukkoja koko pitkän elämänsä ajan. Ensimmäiset puukkonsa hän nyrhäsi omiksi tarpeikseen alun toisella kymmenellä ollessaan. Hän kävi poikasena Hyrynsalmella isänsä kanssa kylässä ja tapasi siellä itsensä Tommin isän, Kalle Keräsen, joka tuolloin oli jo vanhus. Tommi-Keräsellä oli kaupan monia puukkoja. Settikin osti häneltä Tommin, joka maksoi kokonaista kaksi markkaa. Oman puukontekotaitonsa Setti oppi kuitenkin Matti Hiltuselta. Ensimmäiset puna-mustat Tommi-puukkonsa Setti Keränen takoi vuonna 1911. Muutaman vuoden kuluttua hänestä kehittyi mestari alallaan. Presidentti Urho Kekkonenkin sai monia Tommi-puukkoja Setti Keräseltä. Puukkoja piti toimittaa Helsinkiin tavan takaa.

Kemppaisten puukkosuku

Setti Keräsen ohella tunnettuja kainuulaisia puukontekijöitä ovat olleet Kemppaiset. Suku on valmistanut puukkoja jo vuodesta 1610 lähtien. 1900-luvun puolivälissä suvun tunnetuin puukon tekijä oli hyrynsalmelainen Antti Kemppainen, jota yleisesti on pidetty todellisena Kainuun Tommien mestaritakojana. Myös Kekkonen arvosti hänen puukkomestarin taitojaan.

Kun Kemppainen sai vuonna 1971 Oulun läänin taidepalkinnon vuosikymmeniä jatkuneesta Tommi-puukkojen valmistamisesta, presidentti Kekkonen onnitteli 20.10.1971 häntä kirjeitse. Antti Kemppaisen puukot ovat olleet arvostettuja puukkoharrastajien keskuudessa.

Hänen perintöään ovat jatkaneet myös hänen poikansa Olavi ja Alpo. Olavi Kemppaisen takoma TAKO-Tommi ja Alpo POKARA-Tommi ovat menestyneet myös valtakunnallisilla puukkomessuilla.


Kainuulaisia puukkoja Kajaanin talvimarkkinoilla.

Jorma Heikkinen - oululainen puukkomestari

Oululainen teknikko Jorma Heikkinen on vanhaa kainuulais-kiiminkiläistä puukontekijäsukua. Sekä hänen isänsä että isoisänsä olivat seppiä ja mies on myös jatkanut suvun vanhoja puukontekoperinteitä. Rauta ja teräs ovat tulleet hänelle vuosien varrella monin tavoin tutuksi aluksi koulutuksen kautta, mutta myöhemmin myös työn puolesta, sillä hän on työskennellyt useissa metallialan yrityksissä ja myynyt myös teräs- ja hitsaustuotteita.


Jorma Heikkisen puukko istuu napakasti käteen.

Vapaa-aikanaan Jorma Heikkinen on valmistanut kehittelemiään erikoispuukkoja, joita on lähtenyt maailmalle hänen pajastaan tähän mennessä jo noin 500 kappaletta. Hän ei ole pitänyt puukonteon niksejä pelkästään omana tietonaan, sillä hän on pitänyt lukuisia puukontekokursseja Oulu-opistossa ja muissa kansalaisopistoissa. Kurssit ovat olleet suosittuja, sillä puukosta on tullut suosittu lahja- ja keräilyesine. Moni myös haluaa kursseilla kehittää kädentaitojaan ja purkaa leipätyön aiheuttamaa stressiä.


Heikkisen valmistamia käyttöpuukkoja.

Puukkomestarin mielestä puukon tärkein osa on sen terä, sillä sen kestävyydestä ja terävyydestä riippuu puukon käyttö ja käyttöikä. Heikkinen käyttää puukonterän valmistamisessa hiili- ja hopeaterästä. Niistä saa taottua parhaan terän.

Viime aikoina hän perehtynyt myös puukonteon vaikeimpaan muotoon: damaskointiin, jolla on noin 1000 vuoden historia. Menetelmän lienevät alun perin kehittäneet Damaskoksessa asuneet arabisepät, jotka valmistivat pelättyjä damaskitikareita ja sapeleita. Ne olivat aikoinaan muita aseita huomattavasti terävämpiä ja kestävämpiä.

Damaskiteräs on teräaseisiin, nykyisin ennen muuta puukkoihin ja tikareihin käytettyä terästä, jonka kiillotetussa pinnassa näkyy kovuuseroista johtuvia aaltomaisia juovia. Damaskiterästä valmistetaan takomalla ja hitsaamalla ahjossa yhteen sitkeää niukkahiilistä terästä ja karkenevaa runsashiilistä terästä ohuina suikaleina, jolloin voidaan hyödyntää molempien teräslaatujen edut. Damaskoimalla valmistetut puukonterät ovat tavattoman kestäviä ja pysyvät hyvässä terässä kovassakin käytössä. Menetelmän hallitsevat vain taitavimmat sepät ja puukkomestarit.

Puukonkahvoissa Jorma Heikkinen on käyttänyt tavallisesti visakoivua, mutta erikoispuukoissa myös tuohta, luuta ja nahkaa. Helat tehdään messingistä. Puukkomestari Heikkinen valmistaa puukkoja pääasiassa tilausten perusteella. Hänen puukkojaan ovat tilanneet liikeyritykset ja yksityiset henkilöt lahjaesineiksi mm. metsästäjille ja lääkäreille. 


Heikkisen juhlapuukon kahva on visakoivua.

Muutamia tunnettuja käsin tehtyjä puukkomalleja

- Kullervo-puukko

* voittanut mm. Metsästys ja Kalastus -lehden suuren puukkokilpailun 1986 ja valittu Suomen parhaaksi puukoksi 1995. Sen kahva on valmistettu tuohesta, jota koristavat tukevat käsin valetut helat. Terä taotaan käsin korkealaatuisesta runsashiilisestä hiiliteräksestä. Huolellisen karkaisun ja hiiliteräksen ansiosta puukko pysyy pitkään terävänä ja on helppo teroittaa. Tuppi on perinteinen peräpohjalainen kippurakärkinen nahkatuppi.

- Lapinpuukot

* useita lapinpuukon puukkomalleja, mm. lapinleuku. Niiden kahvat valmistetaan yleensä visakoivusta ja poronluusta

- Kauhavalainen, joka edustaa perinteistä Kauhavan vanhaa ja arvostettua puukonvalmistusperinnettä

* tunnetuin kauhavalainen on Hevosenpääpuukko. Kauhavalla järjestetään vuosittain myös kuuluisat puukkofestivaalit

- Iisakki-puukko, jota on valmistettu vuodesta 1879 alkaen

- Leijonapuukko, jota valmistetaan tilauksesta mm. lionseille

Reijo Heikkinen