KUVAUS OULUJÄRVESTÄ VUODELTA 1915

Oulujärven rantaa

"Oulujärvi on tämän seudun elämäehtojen synnyttäjä. Sen rikkaat kalavedet ja viljelyskelpoiset rantamat houkuttelivat jo ammoisina aikoina asukkaita näille seuduin samalla kun sen suuri laajuus sivureitteineen ja ulospurkauksineen (Oulujoki) tarjoaa laajaa liikkumistilaisuutta muuten kulkuneuvoista köyhässä perukassa. Oulujärven vesistöjä pitkin kävi karjalaisten kauppatie, jota pääsi Kuhmon ja Suomussalmen perukoille, läheltä Venäjän rajaa, aina Pohjanlahden rannoille Ouluun saakka. Tämän vesistön, joka oli vanhoina aikoina rajaseutuja, piiriin rakennettiin myös rajan puolustuslaitteet. (...)

Suomen järvistä on Oulujärvi suuruudeltaan neljäs, Laatokkaa lukuun ottamatta. Ainoastaan Inarin järvi, Päijänne ja eteläinen Saimaa ovat alaltaan sitä suurempia. Sen pinta-ala on 1002 neliökilometriä, ja kun se on vähäsaarinen, löytyy siinä suuria selkiä. Jos ei järven keskikohdalla oleva Manamansalo jakaisi järveä kahteen osaan, olisi se todellinen meri. Sittenkään ei silmä kaikin paikoin kanna toiselle rannalle. Ja pitkiä matkoja saa kulkea järvellä, jos lähtee pisimmiltä perukoilta toiselle. Niinpä esim. suoraa matkaa Painuanlahdesta, Mieslahden pohjaan on noin 60 km. Rantaviivaa eli ympärysmitta on järvellä, Manamansalo mukaan luettuna, 590 km. Oulujärvi, johon idästä ja pohjoisesta tulevat reitit jo paljon laskevat, on vielä 122, 5 metriä ylempänä merenpintaa ja saa siitä niin ollen hyvän huikosen mereen 101 km pitkää Oulujokea, jossa on Suomen voimakkain koski Pyhäkoski (keskiveden aikana 197 317 hv). Oulujärvi on yleensä enemmän matalaa, sillä ainoastaan pienillä aloilla sen syvyys on yli 14 metriä. Yli 20 metrin syvyiset kohdat ovat vaan pieniä kuoppia. Suurin syvyys, 34,5 metriä on eräs kuoppa Ärjänsaaren ja Manamansalon välillä. Kun järvi on aukea ja matala, on se myrskyinen.

Oulujärvi on nähtävästi muodostunut kallioaltaaseen. Jääkauden jälkeen oli järven ympäristö veden peitossa, kunnes maan kohottua muodostui Oulujärven paikalle meren lahti ja merikin ulottui yli Pelson suon Säräisniemen eteläpuolelle, missä ainoastaan 4-5 metriä korkea vedenjakaja erottaa nyt järven Siikajoen vesistöstä. Myöhempinäkin aikoina on Oulujärven ympäristö paljon muodostunut. Halki järven kulkee hietaharju ja muodostaa pitkän Säräisniemen koillisosan Manamansaloa, Ärjänsaaren, Kouta- ja Paltaniemen. Tämän harjun päät rannoilla, kuten tunnettu, ovat pahoja vyörymään veden vaikutuksesta, joten joka vuosi yhä uusia aloja kaunista männikköä ja valmista peltoakin joutuu järven saaliiksi ja muodostaa rannikot veneillä luoksepääsemättömiksi matalikoiksi. Eipä kuolleitten luutkaan saa rauhaa tuolta veden kaikkihävittävältä voimalta.

Mikä sitten vaikuttaa tuohon vyörymiseen? Tohtori I. Leiviskä, joka on erityisesti tutkinut Oulujärveä, sanoo syyksi melkoisen vedenkorkeuden vaihtelun mainitussa järvessä, missä vesi suurien tulvien aikana on 100-130 cm keskiveden korkeutta ylempänä ja matalan veden aikana 60-70 cm keskikorkeutta alempana. Myös todennäköisesti vaikuttaa tähän syöpymiseen toht. Leiviskän arvelun mukaan vedenpinnan jatkuva kohoaminen Oulujärvessä, johon taas olisi syynä Niskakosken vähitellen tapahtuva tukkeutuminen jäiden kulettaman töryn vuoksi, samoin kuin yleisen geologisen maan nousun vuoksi kosken niskan kohoaminen. Maan kohoaminen tapahtuu, kuten tunnettua, enemmän lännestä kuin idästä. Niinä keväinä, jona korkeaan tulvaan yhtyy kovat rantavastaiset tuulet vyöryttäviin paikkoihin ja aalto tuulen vaikutuksesta lyö yhä ylemmä ja voimakkaammin, ovat vyöryt suuremmat, kuten keväällä 1910, jolloin Paltamossa sortui järveen kokonaisia peltosarkoja. Näin esi-isäin työt ja muinaismuistot vähitellen häviävät.

Edellä mainitun rantain vyörymisen kautta on järvi paljon muuttanut muotoaan, pari saartakin on siitä kerrassaan hävinnyt ja toisia syntynyt luhtaniemistä. Mutta onpa se muuttunut osaksi ihmiskädenkin kautta. Niinpä kerrotaan Kaivantoa venäjänkarjalaisten syventäneen retkillään. Silloin kerrotaan kaivoon olleen niin kapean, että kirveellä voi yli heittää. Myös Käkilahden kanavan sanotaan olevan venäläisten kaivaman, koska Käkisaarta ennen sanottiin Käkiniemeksi. Omituisuutena mainittakoon, että Manamansalon muutamista lammista kerrotaan, että sen vesi olisi yhteydessä selän veden kanssa maan sisäitse.

Oulujärvi, jossa on 13 kalalajia säännöllisen ja 5 tilapäisen pyynnin alaisena, tarjoaa yhäkin ympäristön asukkaille ansioita kalastuksella. Mutta enin se on kuitenkin kulkutienä tuottanut maakunnalle hyötyä varsinkin tervanpolton aikana, jota ainetta aikaisemmin tuotiin perikoilta ja vietiin pitkillä paltamoilla tuhansia tynnyreitä kesässä järven yli ja aina Ouluun saakka.

Vaihtelevat, vaikka vaivanalaiset ja vaaralliset Oulu-matkat kangastavat vielä monen nykyaikanakin elävän maalaisen mielessä hauskoina muistoina. Silloin oli Vaalassakin, nykyään kuolleessa kylässä kesäaikana liikettä.

Oulujokea vesistössä myös Oulun kaupunki suureksi osaksi kiittää kohoamistaan kauppakaupungiksi, sillä Oulujärvi ja -joki on ollut näihin saakka se imutie, jolla Oulun porvarit ovat vetäneet itselleen rikkautta Kajaanin kihlakunnasta. Höyrylaivaliike, jonka varsinaisina säännölliseen alkuun panijana voimme pitää kauppias M.H. Haapalais-vainajata, on vilkastumaan päin, ja tulisi yhtä hyvinkin tavalliseksi, jos voitaisiin laivamaksuja alentaa.

Oulujärvi, josta tässä on vaan hyvin lyhyt ja ylimalkainen kuvaus, on nähnyt tämän seudun asutuksen alkuvaiheet: ensimmäiset asukkaat kuletti se punapurjeissa kirkolle Liminkaan mennessä ylitseen. Ympäröi sittemmin Manamasalon saaressa seudun ensimmäisen kirkon, näki Leppiniemessä Paltamon toisen kirkon ja ottaa itseensä siellä esi-isäimme luut. Se näki myös Vuohenginjoen (Kajaaninjoen) suussa kuninkaankartanon (latokartanon), jossa ensimmäisiä maanviljelyn alkeita täällä harjoitettiin. Paltajärven läpi virtasi tuo Vuohenginjoki jatkuen kapeana virtasalmena (Paltasalmena) itse Oulujärveen. Järvi ei tyytynyt näin kapeaan reittiin vaan on vyöryttänyt sen laajaksi, mutta myös mataloittanut väylän laivankululle sopimattomaksi. Ajan kysymys on vaan, milloin saadaan Paltasalmen väylä syvennettyä, jotta nykyinen Kajaani voi esteettä jatkaa liikettä noilla laajoilla Oulujärven ulapoilla, jotka vielä paljon kaipaavat yritteliäisyyttä, jotta mahtavan järven ja sen seudun rikkaudet pääsevät edes vähemmässä määrässä liikkeelle. Mutta Oulujärvi ei enää voi tyydyttää seudun liikettä: sen lisäksi tarvitaan täydellisempiä liikeneuvoja." (Lähde: Kaikuja Kajaanista 17.7.1915 no 78)

Edelliseen juttuunPaluu pääsivulleSeuraavaan juttuun


Reijo Heikkinen

08.09.2003