Opettajankoulutuksen vaiheita Kajaanissa

 

Kajaanin opettajankoulutusyksikön päärakennus

on valmistunut vuonna 1930. Kuva: Reijo Heikkinen

 

 

Suomeen päätettiin perustaa uusi miesseminaari vuonna 1899, mutta mihin, se jäi vielä auki. Laitoksen sijaintipaikasta syntyikin kova kädenvääntö Kemin, Tornion ja Iisalmen sekä Kajaanin kesken. Syrjäinen Kajaani voitti lopulta kilpailun rauhallisen sijaintinsa ja monien tarjoamiensa etuisuuksien vuoksi.

 

Valintaa tehtäessä vaakakupissa painoi ennen muuta Kajaanin kaupungin seminaarille tarjoama lähes neljän hehtaarin suuruinen maa-ala jylisevän Ämmäkosken läheisyydessä. Aluetta kutsuttiin aikaisemmin ns. Puustin pelloksi. Paikka teki huomattavan vaikutuksen Helsingin herroihin, jotka kävivät paikkakunnalla tutustumassa seminaarille tarkoitettuun rakennuspaikkaan. Myös Kajaanin rauhallisella sijainnilla lähellä rajaseutua oli merkitystä seminaarin sijoitusta pohdittaessa. Seminaarin avulla haluttiin myös virkistää syrjäisen maankolkan henkistä elämää.

 

Kajaanin seminaarin ensimmäinen vuonna 1900

opintonsa aloittanut vuosikurssi ryhmäkuvassa vuonna 1902.

Kuva on otettu silloisessa Kajaanin yhteiskoulussa, sillä

seminaarille ei vielä ollut valmistunut omia toimitiloja. Eturivissä

keskellä seminaarin silloinen johtaja Volter Högman,

myöhemmin Rihtniemi. Kuva: Kokyn kok.

 

Kajaanin seminaarin perustamispäätös tehtiin maaliskuussa 1900 ja varsinainen kansakoulunopettajien koulutus aloitettiin 20. elokuuta 1900 Kajaanin kaupungin seminaarille tilapäisesti luovuttamissa Kajaanin yhteiskoulun tiloissa kirkon kupeella. Ensimmäisenä vuonna opiskelijoita oli yhteensä 36. Seminaarin ensimmäinen johtaja oli Volter Högman, myöhemmin Rihtniemi, joka luotsasi vankalla kädellä laitosta vuoteen 1926 saakka, jonka jälkeen uudeksi johtajaksi valittiin musiikkimiehenä tunnetuksi tullut tohtori Martti Hela.

 

Tohtori Martti Hela havainnollistaa opetustaan episkooppikuvin.

Kuva on 1930-luvun puolivälistä. Kuva: Kokyn kok.

 

Vuonna 1901 ryhdyttiin rakentamaan seminaarille omia toimitiloja edellä mainitulle Puustin pellolle. Uudet seminaarirakennukset valmistuivat vuosina 1903–1904, päärakennus viimeisenä. Rakennustyö oli vaativa urakka, sillä seudulla ei ollut ammattitaitoista työvoimaa eikä riittävästi rakennustarvikkeita. Niinpä tiilet piti valmistaa osittain paikan päällä. Lopulta arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnittelemat opetus- ja hallintotilat saatiin valmiiksi ja opettajienkoulutus voitiin aloittaa niiden suojissa.

 

Kajaanin harjoituskoulun oppilaita vuoden 1908 tienoilla.

Taustalla kaksikerroksinen harjoituskoulu, jossa

nykyisin on kirjasto. Kuva: Kokyn kokoelmat.

 

Helmikuun 16. päivänä 1929 seminaarin päärakennuksessa puhkesi ankara tulipalo, jossa tuhoutui puinen päärakennus, koko seminaarialueen ylpeys. Myös huomattava määrä kirjallisuutta, opetusvälineitä ja arvokkaita maalauksia paloi.

 

Kajaanin seminaarin päärakennuksen tulipalo

helmikuussa 1929 tuhosi arvokkaita

kirja- ja esinekokoelmia. Kuva: Kokyn kok.

 

Onneksi henkilövahingoilta säästyttiin ja palomiehet kykenivät estämään tulen leviäminen muihin alueen rakennuksiin. Palosta toivuttiin kuitenkin pian ja uutta päärakennusta ryhdyttiin nopeasti suunnittelemaan. Työt aloitettiin syyskuussa 1929 ja saatiin päätökseen seuraavana keväänä.

 

Kajaanin seminaarin päärakennuksen rakennustyöt

olivat edenneet syksyllä 1929 jo varsin pitkälle.

Kuva: Kokyn kokoelmat.

 

Sota-aikana seminaarin toiminta lopetettiin ja kampuksen rakennuksiin sijoitettiin sotasairaala 31. Suurin osa laitoksen opiskelijoista ja osa opettajista määrättiin rintamille. Talvi- ja jatkosodan aikana yli 80 seminaarilaista antoi henkensä isänmaan puolesta. Myös seminaarialue koki kovia talvisodan aikana venäläisten lentokoneiden pommittaessa Kajaania helmikuun 7. päivänä 1940.

 

Kajaanin seminaarin harjoituskoulu tammikuussa 1940.

Kuva: Kokyn kok.

 

Pommikoneiden kohteena oli ilmeisesti ennen muuta Ämmäkosken voimalaitos, mutta pommilastit tippuivat myös muualle, mm. Kajaanin seminaarialueelle tuhoisin seurauksin. Iskussa tuhoutui silloinen harjoituskoulu, joka paloi kokonaan samoin kuin seminaarin johtajan asunto. Molemmat rakennukset kunnostettiin sodan aikana, mutta vain yhden kerroksen käsittäviksi. Nämä nykyiset kirjastona ja hallintorakennuksena toimivat rakennukset antavat vain kalpean aavistuksen siitä, millaisia ne olivat ennen sotia.

 

Kajaanin seminaarin harjoituskoulu tuhoutui 7.2.1940

venäläisten pommikoneiden iskussa. Samassa

pommituksessa tuhoutui myös seminaarinjohtajan

asunto. Kuva: Kokyn kok.

 

Nykyisin Kajaanin seminaarialue on museoviraston suojelukohde. Se on koko Kainuun näyttävimpiä arkkitehtonisia kokonaisuuksia puhdaspiirteisine rakennuksineen ja puistokäytävineen. Aluetta on kehuttu yhdeksi Suomen idyllisimmistä yliopistollisista kampusalueista. Varsinkin seminaarin pääkäytävä on talvisin huurteisine koivuineen näyttävä.

 

Laskiaisajelulle lähdettäessä vuonna 1923. Laskiaisrieha

kuului seminaarin vanhoihin perinteisiin. Taustalla

vanha päärakennus. Kuva: Kokyn kok.

 

Seminaarin miljöötä ovat monet Kajaanin seminaarissa opiskelleet kaunokirjailijat kiitelleet. Kirjailija Lauri Leskisen mukaan huurteisen koivukujan päässä sijaitseva kampusalueen päärakennus muistutti tiedon temppeliä.

 

Harjoituskoulun oppilaita 1930. Takana oikealla

yliopettaja Horsti. Kuva: Kokyn kok.

 

Seminaarin jyskyt hiihtoretkelle lähdössä 1920-luvulla.

Kuva: Kokyn kok.

 

Jyskyt pitivät sodan jälkeen Kajaanin seminaarin

puistokäytävät kunnossa. Taustalla häämöttää seminaarin

puutarhurin asunto. Kuva: Kokyn kok.

 

Seminaarin toiminnan aloittaminen merkitsi aikoinaan melkoista taloudellista piristysruisketta kaupungille ja koko lähiseudulle. Aineellista puolta huomattavasti tärkeämpi on ollut kuitenkin Kajaanin seminaarin ja sen työtä jatkaneen opettajankoulutuslaitoksen henkinen panos Kainuun kehittämisessä. Laitos on olemassaolonsa aikana oleellisesti virkistänyt koko Kainuun maakunnan henkistä elämää.

 

 Kirjailija Ilmari Kianto toimi juhlapuhujana Kajaanin

seminaarilla järjestetyssä Kainuun maakuntajuhlassa

6.8.1932. Seminaarilla on vuosikymmenten kuluessa

 järjestetty lukuisia merkkijuhlia. Kuva: Kokyn kok.

 

Kajaanin seminaarista kehittyi vuosien saatossa merkittävä uusien aatteiden ja ideoiden sampo. Sen kautta monet kasvatukseen ja koulutukseen sekä kulttuurielämään liittyvät ideat ovat kotiutuneet Kainuuseen.

 

Laitos on kouluttanut valtaosan Kainuussa työskentelevistä kansakoulun ja luokanopettajista. Ilman opettajankoulutuksen panosta maakunnan koulut olisivat kärsineet alituisesti kroonisesta opettajapulasta. Opettajankoulutuslaitoksen ansiosta Kainuu on voinut kuoria opettajakunnan parhaimmiston palvelukseensa, sillä tunnettuahan on, että erityisesti kehityskykyiset ja -haluiset opettajat jäävät mielellään koulutuspaikkansa lähettyville, vaikka olisivatkin muualta kotoisin. Henkisen, immateriaalisen puolen vaakakuppiin on luettavissa myös opettajankoulutuksen vaikutus yhteiskuntaelämän ja kulttuurin saroilla.

 

Presidentti Urho Kekkonen vieraili Kajaanin seminaarissa

1950-luvun lopulla. Kuvassa oikealla presidentti Kekkonen,

agronomi Aslak Fränti, yliopettaja Horsti ja seminaarinjohtaja

Paul Sonny. Kuva: Kokyn kok.

 

Lukuisat ovat ne laitoksen opettajat, jotka ovat osallistuneet Kainuun kunnallisten elinten toimintaan vuosikymmenten mittaan. Kunnalliselämän ohella seminaarin ja opettajankoulutuslaitoksen vaikutus on heijastunut myös teatteritoimintaan, museo-, urheilu‑ ja musiikkielämään sekä tiedotusaloille.

 

Seminaarin jyskyt marssilla urheilukentälle vuonna 1945.

Kuva: Kokyn kok.

 

Seminaari oli myös merkittävä Kainuun urheiluelämän vauhdittaja heti vuosisadan alusta lähtien. Laitoksesta valmistuneet opettajat ovat virkapaikoillaan toimineet itse kukin kainuulaisen urheiluelämän hyväksi. Mitäpä olisi ollut kainuulainen hiihtourheilu, yleisurheilu tai pesäpallo ilman Kajaanin seminaarin ja opettajankoulutuslaitoksen panosta. Tuskin Sotkamon Jymykään olisi yltänyt huippusaavutuksiinsa.

 

Kajaanin miesseminaarissa yleisurheilu oli hyvin suosittua.

Kuvassa jyskyt kilpasilla Kajaanin keskuskentällä vuonna 1945.

Kuva: Kokyn kok.

 

Kainuun musiikkielämän elvyttäjinä ja primus motoreina Kajaanin seminaari ja sen työtä jatkaneet opettajankoulutuslaitos ja opettajankoulutusyksikkö ovat olleet aivan ensiarvoisen tärkeitä. Tämä ilmeni selkeästi jo tohtori Martti Helan toimiessa Kajaanin seminaarin johtajana.

 

Kajaanin seminaarin orkesteri oli aikoinaan

maankuulu. Se järjesti Kajaanin lisäksi lukuisia

konsertteja myös muualla maassa. Orkesterin

keskellä tohtori Martti Hela, jonka aikana

laitoksen musiikkikasvatus oli esimerkillistä.

Kuva: Kokyn kok.

 

Tuolloin oppinsa sai mm. säveltäjä Ahti Sonninen. Myös lehtori Eero Sipilän aikana 1960-luvulla Kainuun musiikkielämä sai runsaasti hedelmällisiä virikkeitä seminaarista. Nykypäivänä laitoksen opettajat ovat toimineet aktiivisesti mm. kajaanilaisen kuoromusiikin hyväksi.

 

Jyskyt merellä. Kajaanin seminaarin opiskelijat

tekivät ahkerasti opintomatkoja Keski-Eurooppaan.

Myrsky keinutti melkoisesti kuvan laivamatkalaisia

 vuonna 1952. Kuva: Kokyn kok.

 

Laitoksesta on valmistunut myös lukuisa joukko kirjailijoita, joiden teosten välityksellä Kajaani ja sen opinahjo ovat jääneet Suomen kulttuurihistoriaan. Runsaslukuisesta kirjailijajoukosta voidaan mainita mm. Heikki Toppila, Onttoni Miihkali, Lauri Leskinen, Eino Säisä, Hilja Valtonen ja äskettäin edesmennyt Viena Korhonen. Monet näistä kirjailijoista ovat ikuistaneet opiskeluvuosiensa kokemuksia kaunokirjallisiin teoksiinsa.

 

Seminaarikirjaston rauhaa 1930-luvulla.

Kuva: Kokyn kok.

 

Ei pidä unohtaa myöskään kuvataittelijoina, tiedemiehinä, sanomalehtimiehinä ja eri alojen opetustehtävissä kunnostautuneita seminaarin ja opettajankoulutuslaitoksen kasvatteja. Vähäinen ei ole ollut myöskään merkitykseltään se isänmaallinen henki, jonka seminaari iskosti kasvatteihinsa 1930‑luvulla ja joka osaltaan auttoi maatamme selviämään talvi‑ ja jatkosodan koettelemuksista.

 

Jyskyt marssivat parijonossa ruokalaan. Miesseminaarissa

vallitsi vielä sodan jälkeen vankka sotilaskuri. Kuva: Kokyn kok.

 

Laskiaisretkelle lähdettäessä 1920-luvulla. Ilakointi ja

hauskanpito ovat kautta vuosikymmenten kuuluneet nuorten

opiskelijoiden elämään. Kuva: Kokyn kok.

 

Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoita

vappuna 1999. Kuva: Reijo Heikkinen.

 

Kajaanin opettajankoulutusyksiköstä on 106 vuoden aikana (31.12.2006 mennessä) valmistunut lähes 7000 kansakoulun‑, luokan‑ ja lastentarhanopettajaa sekä kasvatustieteen kandidaattia ja maisteria, jotka ovat sijoittuneet pääasiassa Itä‑ ja Pohjois‑Suomeen ja poistaneet osaltaan syrjäseutuja aikaisemmin kroonisesti vaivannutta opettajapulaa. Opettajankoulutus on jatkunut Kajaanissa keskeytymättä pulavuodet ja monet puutteen kaudet. Vain sotavuosina opettajankoulutus oli jonkin aikaa seisauksissa ja laitos toimi sotasairaalana.

 

Vuonna 1974 Kajaanin seminaari tuli tiensä päähän. Se lakkautettiin ja sen toimintaa jatkoi Oulun yliopiston alainen Kajaanin opettajankoulutuslaitos, jonka nimi muuttui 1.1.2000 lähtien Kajaanin opettajankoulutusyksiköksi ja vuoden 2005 alusta Kajaanin yliopistokeskukseksi. Laitoksen johdossa on vuodesta 1983 lähtien ollut professori Juhani Suortti.

 

Kajaanin kampuksen puistokäytävä päärakennuksesta

katsottuna. Kuva: Reijo Heikkinen.

 

Kajaanin kampuksella työskentelee tänään toistasataa opettajaa ja virkamiestä, jotka tuovat veromarkkansa Kajaanille ja sen lähialueille. Väheksyä ei voi myöskään yli puolen tuhannen opiskelijan mukana tulevaa rahavirtaa.

 

 Reijo Heikkinen

19.12.2006

Lähteet

Heikkinen Reijo, Kasvatusta ja koulutusta korven kaupungissa. Kajaanin opettajankoulutuslaitos 90 vuotta. Oulu 1990.

Heikkinen Reijo, Koulutusta ja kulttuuria Kajaanin kampuksella. Sata vuotta opettajankoulutusta Kajaanissa. Jyväskylä 2000.

Kajaanin seminaari 1900–1925. Muistojulkaisu. Helsinki 1925.

Kajaanin seminaari. Juhlajulkaisu seminaarin 30-vuotisen työn ja uuden koulutalon vihkimisen johdosta. Kajaani 1930.

Kajaanin seminaari 1900–1950. Muistojulkaisu. Toim. Fr. Kääriäinen, Kaarlo Aulis, Paul Sonny ja Viljo Bruhn. Helsinki 1950.

Kajaanin seminaari. Kajaanin seminaari 1900–1975. Opettajankoulutusta kolmeneljännesvuosisataa. ABC. Kajaani 1975.

 

Kuvalähteet

Reijo Heikkisen kokoelma

Kajaanin yliopistokeskuksen kuvakokoelma (= Kokyn kok. )